maanantai 31. joulukuuta 2012

Kuvia Uuden Vuoden Aatolta -12

Vuoden -12 viimeisenä aamuna ulkona odotti reippaasti koskematonta lunta ja mikä parasta, eilen kahlaamamme reitti hiekkakuopalle oli saanut parannusta; kiitos naapurimiehen moottorikelkan. Vaikka koira  kahlasikin umpihangessa, sai emäntä kävellä vakaalla pohjalla.

Kotipihalla Rocky vielä nautti lumipalloista ja hankihypyistä:


                                                   ihan varppina se lumipallo tänne lensi!

                     
                                                                MAHTAVAA!


                                              ...ja hangesta ilmeistyi koira....    


                                                        tyytyväinen poika


Viime uutena vuotena Rocky ei pelännyt raketteja ja ulkona ollessaan ei ollut niistä moksiskaan mutta jos oli sisällä niin aina pamauksen jälkeen haukkui vahtimishaukkuaan, "varokaa maan mahtavinta vahtikoiraa", niin kuin se tekee aina kun kun kuulee jonkin epämääräisen kolauksen tai äänen, joka voi tulla vaikkapa televisiosta. Tapa on rasittava mutta toisaalta meille ei pääse kukaan tulemaan ilmoittamatta (eikä naapuri pääse kotiinsa ilman, että me emme olisimme siitä tietoisia...) ja tähän seikkaan vetoan myös silloin, kun lapsille iskee illalla nukkumaan mennessä mörköpelko. Toimii!

HYVÄÄ UUTTA VUOTTA! Ja myötätuntoni niille koirille isäntineen ja emäntineen, joille uuden vuoden aattoyö on yhtä painajaista.

sunnuntai 30. joulukuuta 2012

Vetovoiman lait (Laws of Attraction)

Rockyn elämä sujuu entiseen malliin. Joulun kunniaksi poika on saanut nauttia hirvenluista ja kaluttuaan ensin luun sillä on kova kiire päästä ulos piehtaroimaan ja hankaamaan päätänsä lumeen. Olen tulkinnut tämän jonkinlaiseksi puhdistautumisrituaaliksi.
Viime talviseen tapaan Rocky ei tarvitse luuta motivoituakseen piehtarointiin. Hihnalenkillä tuleekin vaihe, jolloin poika heittäytyy levyksi maahan ja minä päästän hihnan toisesta päästä irti ja siinä sitten tovin katselen kun koira nauttii ja vääntäytyy solmuun hangen keskellä. Tuota katsellessa en ole voinut tuntea pientä kateudenpistosta mitä koiran kylki- selkä- niska- ja vatsalihaksistoon tulee. Olisi hyvää lihastreeniä itsellenikin mutta en ole kehdannut kokeilla. Vanhan kroppa ei luultavasti antaisi sitä edes periksi, lihakset narahtaisi solmuasentoon, jota ei ihan hetkeen avattaisikaan.

Muu treenaus meillä on jäänyt melko vähäseen johtuen allekirjoittaneen niskassa sijaitsevasta välilevynpullistumasta ja sen aiheuttamasta käden hermopuristuksesta. Kättä kun ei saa nostettua edes vaakatasoon niin ei sillä heitellä sen enempää tikkaa kuin damejakaan. Metsässä kulkeminen tärisyttää nikamavälejä niin herkullisesti, että olen suosiolla jättänyt väliin. Lenkitkin kun ovat pääsääntöisesti lyhyitä hihnalenkkejä niin pojan paino on alkanut kasvaa ja ruoka-annoskokoa onkin joutunut titraamaan kulutusta vastaavaksi. Sisätiloissa damipiiloa on kyllä leikitty ja yritetty pusertaa mielikuvitusesta kaikkea mahdollista viihdykettä irti koiran viihdyttämiseksi.
Rockysta onkin tullut mitä mainioin kotiapulainen mitä tulee esim. pyykinpesuun. Vaatteiden kuivumaan laittaminen käy meillä seuraavasti; minä seisoin pyykkitelineen edessä ja pyydän koiraa ojentamaan vaatteen kerrallaan pesukoneesta ja Rocky ojentelee auliisti niin sukat kuin hupparitkin minulle narulle ripustettavaksi. Työntiimellyksessä Rocky saa palkan eli namin ja suoritettuaan urakan loppuun tulee vielä loput tilistä. Pimeänä maksan, verottajalle ei ole ilmoitettu.

Tänään kävimme kipua uhmaten raivaamassa hiekkakuopalle polkua eli kunnon umpihangessa saimme tarpoa ja sen jälkeen vielä tekniikan superlapsena (joo-o!) tuunasin canicross-vetonarusta, valjaista ja pulkasta mielenkiintoisen (mutta toimivan) yhdistelmän. Jasper, 24kg, pääsi sen jälkeen pulkka-ajelulle. Vetohaluja oli Rockyllä aluksi enemmän kuin omiksi tarpeiksi ja itsellä oli isoja ongelmia pysyä valjakon perässä. Vauhti alkoi sitten hyytyä ja lopulta meno oli hillittyä. Lopputulos oli kuitenkin se, että niin lapsi kuin koirakin nautti pikku ajelusta ja aamupäivän touhuilu näkyy nyt koirassa, joka maata retkottaa tyytyväisenä.

Lopuksi vielä hyviä ja huonoja uutisia:

*Rocky on saanut 9 kappaletta sisarpuolia jotka näinäpäivinä kaikki kotiutuvat uusiin koteihinsa.

*Ihana lapukkainen Nana pääsi koirien taivaaseen 28.12.12 vajaa 8-vuotiaana sairastuttuaan luusarkoomaan. Enää ei kivut Nanaa kiusaa.