keskiviikko 10. huhtikuuta 2013

Lihan värinä

Meillä aloitettiin eilen barffaus! Vielä jonkin aikaa sitten kuvittelin raakaruokinnan olevan tähtitiedettä vitamiinien, hivenaineiden ym. ravinteiden tasapainon ylläpitämiseksi mutta aiheesta luettuani ja keskusteltuani ystäväni Niinan kanssa aiheesta, ymmärsin, että eihän asia näin ole. Niinan käppänä Ykä on barffannut jo pidemmän aikaa.( Eilen selvisi myös, että Rockyn pikkusisko Unna barffaa myös ja saimme kivan keskustelun aikaiseksi Rialthingin facebook-ryhmässä.)
Asia jäi hautumaan mieleeni ja raksulaatikon pohjan alkaessa pilkottamaan venytin ja venytin uuden ruokasäkin ostoa kunnes viimeiset raksut laatikosta hävisivät ja koitti päätöksenteon aika.

Mikä raakaravinnon pariin sitten ajoi? Olin lopullisen kyllästynyt häijyjä sarjapieruja päästelevään koiraan. Kaasun lisäksi suolesta tuntui tulevan sama määrä tavaraa kuin etupää veti. Karva irtosi sykleissä karvanlähtöaika ja The karvanlähtöaika. Irtoavan karvan määrällä olisi pitänyt perheen lapasissa ja karvahatuissa, täyttänyt sohvatyynyt sekä perintö nojatuolin ja vielä olisi riittänyt imuriinkin täytettä. Rockylla muodostui myös runsaasti hammaskiveä, jota itse poistin. Kaikkein kurjin vaiva on kuitenkin ollut enemmän ja vähemmän säännöllinen oksentelu. Usein Rocky oksensi sulamattoman aterian vaikka ruokailusta oli kulunut useampi tunti.
Tarkoituksellisesti kirjoitin menneessä aikamuodossa, koska oletan em. "vaivojen" jäävän historiaan ravintomuutoksen myötä.

Vaihdoksen tein kerrasta poikki -menetelmällä ja ensimmäinen ateria koostui broilerin jauhelihasta ja kurkku-salaatti soseesta, samalla jatkettiin vielä tänä aamuna mutta illalla on kanansiipien vuoro. Ensimmäinen viikko mennään siis kanalla ja ensi viikolla lisätään joku toinen eläinlaji, todnäk nauta. Jos elimistö ei vaihdokseen pahemmin reagoi, saatan antaa jo tällä viikolla yhden kala-aterian.

Tänään pakastin saa raakaruoan lisäksi täytettä variksista. Tämä tarkoittaa paitsi sitä, että pakastin alkaa olla pyhitetty koiralle ja minä saan tekosyyn olla edelleen leipomatta vierasvaroja niin myös sitä, että Rockylta odotetaan seuraavalta kuukaudelta paljon. Tähtäimessä siis edelleen taipparit toukokuun lopussa.

Jos kaikki menee niin kuin minä suunittelen niin Rockyllä on vauhdikas kolmi viikkoinen touko-kesäkuun vaihteessa. Ensin taipparit, sitten mejä-koe ja vielä Tolleri-leiri päälle. Leirille olen ilmoittanut Rockyn VEPE-ryhmään. 

Sitä ennen meillä on vielä muutama päivä ennen kevään todellista alkamista aikaa nauttia lenkkeilystä taka"metsän" hangilla, joille naapurin muksaakin muksempi mies on tehnyt hyvät pohjat moottorikelkalla. Nämä pohjat ovat edesauttaneet treenaamista samoissa maastoissa. Viikonloppuna tehty 7 damin ruutu tyhjeni 6 damin verran kuin heittämällä nopeasti työskennelleen Rockyn ansiosta. 7. dami jätettiin tarkoituksella allekirj. haettavaksi.
Kevään sulattaessa pohjat joutuu Rocky myös totuttelemaan jälleen hihnan käyttöön. Viime viikkoina hihnan on voinut jättää kotiin tai taskunpohjalle kun takaovesta on suoraan päässyt ihanteellisille lenkkimaastoille, joissa me olemme olleet ainoat näkyvät kulkijat. Villieläinten läsnäolosta on kertonut vain runsas hankeen painautunut jäljistö.

                                     Auringon täyttämiä ulkoilupäiviä on tänä keväänä riittänyt <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti