Tästä todisteena sisäkkömme Rocky, jonka pyykkäystaidoista viimeksi kerroin.
Tämä kyseinen koira-kaveri on nyt innostunut siitä touhusta niin paljon, että alkaa oma-aloitteisesti työhön heti, kun avaan pesukoneen luukun.
Se on hoksannut, että pyykkikone piippaa ohjelman loppumisen merkiksi ja piippaus kertoo siis hänelle, että kohta on työnteon aika. Se seuraa liikkeitäni herkeämättä ja ottaessani suunnan kohti kodinhoitohuonetta, on koira siellä ennen minua.
Aina en kuitenkaan jaksaisi odotella apupojan ojentelevan vaatteita ja siksi nostankin ajoittain koko pyykkimytyn koneesta pöydälle, ettei koira pääse niihin käsiksi.
Ei auta! Tämä älykkyyden ilmentymä huolehtii, että pääsee osallistumaan työntouhuun keinolla millä hyvänsä ja tuo keino on napata sukka tai paita narulta ja ojentaa se sen jälkeen minunlle. Siis se sukka tai paita, jonka olen juuri itse pöydältä ottanut, puistellut ja laittanut narulle.
Kun kiellän toimimasta näin ja käännän selkäni ottaakseni pöydältä uuden vaatekappaleen ripustettavaksi, on koiralla jo uusi narulta napattu vaate suussaan minulle tarjottavaksi.
Tähän ei voi reagoida kuin naurulla!
Jotakin sellaista olen ollut lukevinani, että tosikot älkööt vaivautuko, jos tätä rotua mielii kotiinsa :D
tässä kuvareportaasia kotitöitä rakastavasta koirasta:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti