Toki ennen leikkausta harjoittelimme sivusuuntiin lähettämistä, pillipysäyttämistä ja valmistauduimme talvinomeen.
Sivusuuntiin lähettämisestä Rocky sai nopeasti otteen ja asia oli sillä taputeltu.
Pillipysäyttäminen... no se on vaiheessa.
Talvinomet...OMG! Ne on reippaan viikon päästä! Taitaa mennä peruuttamisen puolelle meidän nomet.
Rocky haldaa melkolailla hyvin hommat puhtaalla alustalla mutta valitettavasti merkatulla alustalla kiinnostaa hajut enemmän kuin nouto. Suskan miestä Teroa lainatakseni suhde taulukkona ilmaistuna on jotakin tätä luokkaa:
pissa/pimppi: min. ///////////////////////////// max.
motivaatio: min. /////////// max.
Kun kävimme Mikkelin suunnalla Läsänkoskella Suskan kotitilalla treenamassa, oli mukana Rocky, Nero ja Rockyn äiti Ria, sisko Miina ja siskopuoli Emma. Tytöt kun pissi linjalle niin se oli sitten siinä. Puhtaalla linjalla itseni viilentämisen ja koiran kuumentamisen ja innostamisen jälkeen homma toimi jotakuinkin kohtuullisesti.
Tytöt ja Nero sen sijaan toimivat esimerkillisesti! Emmalla vielä erilliset kehut toiminnastaan!
Treenien jälkeen tytöt ja Rocky saivat keskenään juoksennella ja tuolloin Rocky ymmärsi pysyä kaukana tyttöjen pyllyistä ja tyytyi iskemään kuononsa kohtaan, mistä tyttöjä oli aiemmin lähetetty.
Seuraavissa treeneissä (muisteja ja eteen lähetyksiä) Jussi toimi ohjaajana ja tämä oli muuten ensimmäinen kerta, kun Suska näki Jussin ohjaavan. Mukana treeneissä oli tällä kertaa Nero ja Rockyn veli Topi. Ei siis tyttöjä ja homma pelitti paremmin. Tai sitten se johtui ohjaajasta. Lehmänhermoinen Jussi kun pystyy pitämään malttinsa eikä vedä hernettä heti nenään jos koira ei toimi kuten toivotaan.
Meidän pitäisi siis tehdä aivan älyttömästi häiriötreenejä Rockyn kanssa. Nimenomaan hajuhäiriö treenejä.
Tai sitten nipsauttaa pallit pois mutta kun siihenkään en vielä ole valmis vaikka omista palleista ei kysymys olekaan. Hormoonit ottivat Rockyn ylä- ja alapään valtaansa heti sen täytettyä 8kk ja sillä tiellä ollaan.
Tänään aamulla tein pihassa muutaman eteen lähetyksen ja luottavaisesti koira eteni kohteeseen. Mutta se oli kotipihalla taas se.
Muutamalla sanalla vielä turhan haukun pois kitkennästä. Prosessi on edennyt nyt siihen vaiheeseen, että naapurit pääsevät kotiinsa ilman, että me asiasta tietäisimme. Samoin he saavat liikkua rauhassa pihallaan Rockyn tyytyessä katselemaan heitä hiljaa ikkunasta. Yölliset mölyämiset ovat myös jääneet pois. Eilen ja tänään on myrskynnyt niin, että tavarat ovat lennelleet pitkin pihaa ja kattotiilet paukanneet mutta Rocky on pysynyt hiljaa. Se kuitenkin reagoi päivisin (ei siis illalla) tv:n ääniin ja jos joku tulee pihalle. Mölyämisen se lopettaa myös käskystä heti tai lähestulkoot heti joitakin poikkeuksia lukuunottamatta. Nameja se ei enää saa vaan pelkän kehun kun osaa olla hiljakseen. Nyt kun pysähtyy ajattelemaan niin melkoisesti se on edistynyt tällä alueella. Olen vielä pari kuukautta saikulla joten saa nähdä, mitä tapahtuu kun se jää yksin taas päivisin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti