Tänään kokeiltiin ensimmäistä kertaa canicrossia. Juoksusta pitävänä ihmisenä haaveilin jo ennen koiran hankintaa ko. lajista, koska reidenlähentäjäni eivät ole vuoden -07 maratonin jälkeen pitäneet pitkäkestoisesta juoksemisesta ja uskoin koiran vetämisen vähentävän jakoihin ja keskivartaloon kohdistuvaa kuormitusta. Nyt haaveilen sitten vuorostani vetävästä koirasta.
Rocky on epävirallinen HKV, eli hihnakävelyvalio. Vaikka Rocky omaa säkillisen huonoja tapoja ja pari pussia tottelemattomuutta niin sen hihnakäyttäytyminen on esimerkillistä.
Meidän canicross-uran starttaus saattaa siis olla aika pitkissä kantimissa.
Vastoin luonnettani, olin kerrankin (!) ottanut selvää keinoista ja nikseistä, joilla koiran saa vetämään. Siispä valjastin perheen miesväen jäniksiksi ja ajamaan fillareilla edellä. Ja homma toimi kaikki 0.5 sekuntia kunnes hihna kiristyi ja veto loppui siihen. Ensimmäiset 25 min. mentiin sitten melkein rintarinnan koiran kanssa vaikka yritin sitä kannustaa ja kehua aina kun hihna alkoi kiristymään Jussin tehdessä samalla houkutustyötä edellä.
Sitten tapahtui tosielämän uusinta elokuvan Forrest Gump kohtauksesta, kun Forrest juoksee kiusaajiaan karkuun Jennyn huutaessa taustalla "Run, Forrest, run!" ja Forrestin jalkatuet hajoavat osiksi ja Forrestin kuuluisa juokseminen saa alkunsa.
Yhtäkkiä Rocky nimittäin aloitti vetämisen ja sain kymmenkunta minuuttia nauttia juoksusta koiran avustuksella. Eihän se vetäminen mitään järin kovaa ollut, mutta hihna pysyi kireällä ja koira edellä. Loppu matkasta yritin juoksua ilman jäniksiä, mutta se ei onnistunut. Koira siirtyi jälleen rinnalle.
Toivonkin nyt MEJÄn myötävaikutuksella Rockyn tajuavan, että valjaissa vetäminen on sallittua, etenkin jos siihen kehoitetaan erillisellä käskyllä.
Muu perhe saa totuttautua ajatukseen fillaroivana jäniksenä toimimiseen. Täytynee laittaa vielä tarakalle varis istumaan vetointoa lisäämään. Ja samalla valmistautua niittämään kyseenalaista mainetta Toikavan-kylällä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti